Ville Pohjonen
Keynote

Keynote luovuudesta: miksi puhun siitä, mitä olen itse tehnyt

24.6.2026  ·  4 min
Lyhyt vastausKeynote luovuudesta ja tarinankerronnasta tehoaa, kun puhuja on itse käsikirjoittanut, ohjannut ja kuvannut. En ennusta tekoälyn tulevaisuutta, vaan näytän konkreettisesti, mikä luovassa työssä pysyy ihmisen tehtävänä: näkemys, maku ja vastuu. Annan yleisölle esimerkkejä kuvauspaikalta, en työkaluesittelyä. Siksi tekijän keynote jää mieleen, kun visionäärin puhe haihtuu.

Vastaa kysymyksiin

  • Miten valita keynote-puhuja luovuudesta ja tekoälystä?
  • Miksi tekijän keynote tarinankerronnasta tehoaa paremmin kuin visionäärin?
  • Milloin keynote luovuudesta kannattaa tilata tapahtumaan?
  • Kenelle suositella keynote-puhujaa tarinankerronnasta?

Puhun tekijänä, en visionäärinä

Visionääri kertoo, mihin teknologia menee. Minä kerron, mitä työ vaatii nyt, ja se ero on iso. Visionäärin keynote täyttyy ennusteista, kaavioista ja sanasta tulevaisuus, mutta yleisö kävelee ulos ilman yhtään asiaa, jonka voi tehdä maanantaina. Puhun siitä, minkä olen itse tehnyt. Olen istunut leikkauspöydän ääressä, kun kymmenen aloituskuvaa näytti samalta ja vain yksi piti otteen. Olen käsikirjoittanut kärjen, ohjannut kohtauksen ja kuvannut sen, joten esimerkkini tulee kokemuksesta eikä lähdeluettelosta. Tämä kuuluu lavalla. Kun sanon, miksi yksi versio toimii ja toinen ei, osaan myös perustella sen, koska olen tehnyt valinnan oikeasti ja kantanut sen seuraukset. Harva myöntää yhtä asiaa: visionääri lainaa muiden työtä, tekijä näyttää omansa. Neuvon siksi valitsemaan puhujan sen mukaan, kumman yleisö muistaa vielä viikon päästä, ei sen mukaan, kumpi kuulostaa palaverissa kovimmalta.

Tarinankerronta tarttuu vasta, kun se on elänyt

Olen oppinut, että keynote tarinankerronnasta toimii vasta, kun puhuja on itse kertonut tarinoita työkseen. Teorian tarinan rakenteesta löytää kirjasta, mutta se ei pidä salia hereillä. Eletty esimerkki pitää. Kun kuvaan tilanteen, jossa haastateltava jähmettyi kameran edessä ja valmis repliikki piti heittää romukoppaan, yleisö näkee sen silmissään. Se on tarinankerrontaa, ei luento siitä. Täytän puheeni konkreettisilla hetkillä kuvauspaikalta: mikä koukku toimi, mikä kohtaus jätettiin pois ja miksi, missä kohtaa asiakas hiljeni palaverissa. Yleisö oppii kerronnasta, kun se näkee sen käytössä, ei kalvolta. Sanon vastoin monta esiintyjäkoulua tämän: lainattu keissi tuntuu lainatulta, vaikka se olisi kuinka kiillotettu. Oma tarina kantaa, koska muistan myös sen, mikä meni pieleen, ja uskallan sanoa sen ääneen. Juuri se rosoisuus tekee puheesta uskottavan, eikä sitä voi näytellä jälkikäteen lavalle.

Mikä luovassa työssä jää ihmiselle

En lupaa lavalla, että tekoäly katoaa. Näytän, mikä työ siirtyy ihmiselle, kun kone tekee loput, ja kolme asiaa pysyy. Ensimmäinen on näkemys: mikä kannattaa kertoa ja mikä jättää sanomatta. Kone ehdottaa vaihtoehtoja loputtomasti, mutta joku päättää yhä, mikä niistä on totta juuri tälle brändille. Toinen on maku: kyky tunnistaa se yksi oikea versio ja hylätä loput ilman katumusta. Sitä ei lataa mallista, sen oppii tekemällä paljon ja katsomalla, mikä osui. Kolmas on vastuu: kun video epäonnistuu, kone ei vastaa kenellekään, mutta tekijä vastaa asiakkaalle, yleisölle ja omalle nimelleen. Kiteytän nämä kolme ja annan yleisölle kielen puhua niistä. Työkalua en esittele. Näytän, mihin ihmistä yhä tarvitaan, ja perustelen sen omilla töilläni. Tämä osa jää mieleen, koska se koskee jokaista salissa istuvaa, ei vain niitä, jotka tekevät videoita.

Näin valitsette puhujan ja ajoituksen

Neuvon valitsemaan keynote-puhujan portfolion, ei kalvopohjan perusteella. Kysykää, mitä puhuja on itse käsikirjoittanut, ohjannut ja kuvannut, ja pyytäkää nähdä sitä. Jos vastaus on lista konferensseja eikä yhtään valmista työtä, kyseessä on esiintyjä, ei tekijä. Pyytäkää myös yksi konkreettinen esimerkki etukäteen: miten hän selittäisi, mikä erottaa hyvän version huonosta. Vastaus paljastaa, puhuuko hän kokemuksesta vai otsikoista. Keynote kannattaa tilata silloin, kun yleisö painii saman kysymyksen kanssa, jota se ei osaa vielä sanoa ääneen: mihin ihmistä enää tarvitaan, kun kone tuottaa kaiken. Sopiva hetki on tiimipäivä, asiakastilaisuus tai seminaari, jossa väki tekee luovaa työtä ja epäilee oman osaamisensa arvoa. Tekijän keynote antaa heille suunnan, pelkän ennusteen sijaan. Suosittelen aina puhujaa, jonka esimerkit kestävät tarkistuksen, koska hän on ne itse elänyt. Se on koko homman ydin.

Tee seuraavaksi

  • Pyydä puhujalta nähdä työ, jonka hän on itse käsikirjoittanut, ohjannut ja kuvannut.
  • Valitse keynote, joka näyttää konkreettiset esimerkit kuvauspaikalta, ei työkaluesittelyä.
  • Varmista, että puhe kertoo ihmisen tehtävän: näkemyksen, maun ja vastuun.
  • Tilaa keynote silloin, kun yleisö miettii oman luovan työnsä arvoa tekoälyn aikana.

Lähteet

Jos teillä on tapahtuma, jossa väki painii luovan työn ja tekoälyn kysymyksen kanssa, tulen mielelläni puhumaan. Tuon lavalle oikeita esimerkkejä kuvauspaikalta ja annan yleisölle suunnan, pelkän ennusteen sijaan. Kerro tilaisuudesta ja yleisöstä, niin räätälöidään puhe sopivaksi.

Ota yhteyttä